Ensinnäkin teille kaikille rakkaille ystäville lähetän runot, jotka ovat voimassa vuoden jokaisena päivänä:

Sata ajatusta minulta sinulle,
sata sanaa sanottavana,
sata kaipausta ja tuhat iloa
tavatessamme taas!

Sulje silmäsi. Laita vasen käsi oikean olkapääsi päälle ja oikea käsi vasemman olkapääsi päälle. Purista hellästi. Tunnetko halauksen? Se on sinulle ystäväni<3

Ja sitten päivän tapahtumiin.

Ystävänpäivä alkoi mukavasti rekiajokurssilla, siitäkin huolimatta, että kaikki apulaiset olivat sairaana. Teoria osuuden jälkeen kurssilaiset siirtyivät talliin harjoittelemaan rekivaljatusta ensin tallinkäytävän lämpimässä.

Kurssilaisten ikähaarukka oli 3 kuukaudesta reiluun neljään kymppiin. Aapon voitte nähdä myös pyörimässä jaloissa ja pääsihän Aapo Viltsun selkäänkin kokeilemaan miltä tuntuu olla 167 cm korkean hevosen selässä. Ilme kertookin enemmän kuin tuhat sanaa;)

Katsottiin myös Aarteen Oman päällä silavaljastus.

Lopuksi lähti karavaani, jossa oli 4 hevosta, kolmella reki perässä (Aprik, Vilpotar ja Lento-Suukko), yksi perähevonen Oma ja 13 kurssilaista, kaksi opettajaa ja kolme lasta kiertelemään pelloilla ja metsissä.

Ja tulihan se päiväntyökin tehtyä, kun saavuttiin heinäladolle.

Hevoset odottivat kärsivällisesti kuorman lastaamista, olihan valjaissa kuitenkin työkantakirjahevoset. Ja siitä matka jatkui taas talliin.

(Toisessa kamerassa on upeita kuvia koko konkkaronkasta, mutta en vielä saanut sitä toimimaan tietokoneen kanssa, joten laitan ne tänne kun ehdin selvittää missä mättää;))

Päivä oli mukava ja kuumat kahvikupit tulivat tarpeeseen, sillä rekiajossa tulee aina vilu, paitsi paparatsille, joka juoksi hankien poikki porukan perässä. Traktorimies Aapo tosin ei kestänyt kuin 2 minuuttia alkumatkasta hereillä ja vetäsi päivänokoset matkalla.

Kurssi jatkuu huomenna puunajolla metsästä ym. aiheeseen liittyvällä, mutta siitä lisää huomenna.